Ekologinen kompensaatio ja luonnonarvomarkkinat ovat nousseet Suomessa nopeasti yritysten, asiantuntijoiden, kuntien ja maanomistajien puheenaiheeksi. Tuore IPBES:n raportti luontokadon ja liiketoiminnan suhteesta korostaa, että yrityksillä on keskeinen rooli globaalin luontokadon pysäyttämisessä.3
Nyt onkin hyvä hetki perehtyä aiheeseen kaikilla toimialoilla, sillä luonnonarvomarkkinoita käynnistetään Suomessa kiihtyvällä tahdilla.
Mistä ekologisessa kompensaatiossa on kyse?
Ekologinen kompensaatio tarkoittaa luontohaittojen välttämistä, vähentämistä ja lopulta jäljelle jäävien haittojen hyvittämistä täysimääräisesti luonnolle. Käytännössä luontohaitta hyvitetään suojelemalla vastaavanlaista luontoa toisaalla.
Esimerkiksi jos yrityksen uuden toimitilan rakentaminen vaatii metsän hakkuun, yritys voi hyvittää hakkuusta aiheutuvan haitan ostamalla maanomistajalta yhtä arvokasta, vastaavantyyppistä metsää suojeluun.
Ekologinen kompensaatio on toistaiseksi vapaaehtoinen mutta tarkasti säädelty viranomaisprosessi. Se aloitetaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Haitan ja hyvityksen luonnonarvojen on vastattava toisiaan mahdollisimman tarkasti, mikä edellyttää luotettavaa tietoa luontovaikutuksista ja luonnonarvoista.6
Ekologinen kompensaatio tarkoittaa pysyvää suojelua: kun alue on ostettu kompensaatiokäyttöön, maanomistaja sitoutuu pidättäytymään kaikista luonnonarvoja heikentävistä toimista.6
Mitä luonnonarvot ovat?
Luonnonarvot ovat viranomaisen vahvistamia, mitattavia ja todennettavia luonnon ominaisuuksia, joille on määritelty taloudellinen arvo. Mittayksikkönä käytetään luonnonarvohehtaaria (lha).5
Luonnonarvohehtaarin arvo sijoittuu välille 0–1:
- 0 = alue on menettänyt luonnonarvonsa lähes kokonaan
- 1 = luonnontilainen tai sitä vastaava kohde
Arvoon vaikuttavat muun muassa alueella esiintyvät lajit, elinympäristöt sekä luonnon rakennepiirteet, kuten lahopuun määrä. Luonnonarvohehtaarin arvon määrittää viranomainen yhtenäisten, tieteelliseen tutkimukseen perustuvien kriteerien avulla.5
Luonnonarvoja voivat tuottaa esimerkiksi kunnat ja yksityiset maanomistajat:
- ennallistamalla heikentyneitä alueita tai
- suojelemalla pysyvästi luonnontilaisia tai uhanalaisia luontotyyppejä edustavia alueita.
Luonnonarvomarkkinat Suomessa
Ekologiseen kompensaatioon ja luontotekoihin liittyviä luonnonarvoja ostetaan ja myydään luonnonarvomarkkinoilla.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) avasi maaliskuussa 2026 uuden Luontoarvot-markkinapaikan, jonne maanomistajat voivat ilmoittaa suojeltavia tai ennallistettavia alueita myyntiin.7
Markkinat ovat vielä alkuvaiheessa, minkä vuoksi tiedotusta tehdään aktiivisesti yrityksille, julkisille toimijoille, yhdistyksille ja maanomistajille.
Luonnonarvoja ennallistamalla
Luonnontilaisia ja uhanalaisia luontotyyppejä on erityisesti Etelä-Suomessa enää vähän. Siksi ennallistaminen on keskeinen keino tuottaa uusia luonnonarvoja.
Ennallistamistoimia voivat olla esimerkiksi:
- ojitettujen soiden tukkiminen
- kosteikkojen rakentaminen
- virtavesien vaellusesteiden purkaminen
- kulotukset
Jos alue ennallistetaan luonnonarvojen tuottamista varten, toimenpiteistä on laadittava hyvityssuunnitelma ja hyväksytettävä se viranomaisella (nykyisin Lupa- ja valvontavirasto, LVV). Näin varmistetaan, että toimet ovat ekologisesti vaikuttavia ja alueelle sopivia.6
Luontoteot ja luontotoimet – eivät sama asia kuin ekologinen kompensaatio
Ekologinen kompensaatio, luontoteot ja luontotoimet sekoittuvat usein keskustelussa, vaikka niiden välillä on selkeät erot.
Luontoteot ovat vapaaehtoisia tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Yritys, kunta tai yhteisö voi ostaa luonnonarvoja tai tuottaa luonnonarvohehtaareja kuten ekologisessa kompensaatiossa mutta ilman, että taustalla on luontohaittaa aiheuttavaa toimintaa. Viranomainen tarkistaa tuotetut luonnonarvot, jotta niiden määrä ja laatu aidosti lisäävät luonnon monimuotoisuutta.10,11 Luontoteoista viestimiseen ei näin ollen liity viherpesun riskiä.
Luontotoimet puolestaan ovat vapaaehtoisia tekoja luonnon hyväksi ilman sääntelyä tai viranomaismenettelyä. Ne eivät täytä ekologisen kompensaation tai luontotekojen määritelmiä, mutta ovat silti arvokkaita.11 Esimerkiksi yrityksen lahjoitus luonnonsuojelujärjestölle on luontotoimi. Luontotoimista viestimisessä on tärkeää pitäytyä täsmällisenä ja välttää antamasta väärää kuvaa luontotoimien vaikuttavuudesta, jotta viherpesun riskiä ei synny.11
Viranomaismenettely ehkäisee viherpesun riskiä
Tieteellisesti perustellut kriteerit, viranomaisvarmennus ja keskitetty rekisteri varmistavat, että:
- luonnonarvot parantavat aidosti luonnon tilaa
- laskenta perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon
- luonnonarvoja käytetään vain kerran.²
Näin ehkäistään viherpesua ja luodaan luottamusta kaikkien osapuolten – yritysten, maanomistajien ja sidosryhmien – välille.
Tuleeko ekologisesta kompensaatiosta pakollista?
Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio kirjattiin osaksi Suomen luonnonsuojelulakia vuonna 2023. Menetelmä on kansainvälisesti tunnettu ja pitkään tutkittu, mutta Suomessa sen käyttö on toistaiseksi ollut vapaaehtoista ja melko vähäistä.
Tätä varten tutkimuskonsortio BOOST (Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä) on kehittänyt laskentamenetelmiä ja edistänyt ekologisen kompensaation ja luonnonarvomarkkinoiden käyttöönottoa. Tutkijat ja asiantuntijat suosittelevat ekologisen kompensaation velvoittavuutta, jotta luonnonarvomarkkinat kehittyisivät vaikuttavasti Suomessa.
EU edellyttää Suomelta myös kansallista ennallistamissuunnitelmaa elokuuhun 2026 mennessä.⁹ Samalla poliittinen ilmapiiri on vielä vaihteleva, esimerkiksi suojeltavien luontotyyppien määrittelyn osalta.
On siis toistaiseksi epäselvää, tuleeko ekologisesta kompensaatiosta yrityksille pakollista. Varmaa kuitenkin on, että aidosti vaikuttava ympäristönsuojelu on aina yritykselle viisas valinta: monimuotoinen luonto on kaiken yritystoiminnan perusta.
Tarvitseeko yrityksesi apua luontovaikutusten kartoituksessa? Ota yhteyttä:
📩 eetu.raisanen@taigawise.fi 📞 +358 50 3130 969
📩 hanna.liappis@taigawise.fi 📞 +358 40 099 2389
Lähteet:
1. BOOST for biodiversity offsetts-verkkosivut [viitattu 23.3.2026].
https://boostbiodiversityoffsets.fi
2. Ympäristöministeriö: Vapaaehtoiset luonnonarvomarkkinat [viitattu 23.3.2026].
https://ym.fi/vapaaehtoiset-luonnonarvomarkkinat
3. Suomen Luontopaneeli: Liiketoiminta vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta (2026)
4. One Planet: Yritysten luontotyöllä on uusi ääni – Nature Business Network käynnistyi [viitattu 23.3.2026].
5. Jyväskylän yliopisto, JUY.Wisdom, Sitra, BOOST, S-ryhmä: Opas organisaatioiden luontojalanjäljen laskentaan (2026)
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_108178
6. Lupa- ja valvontavirasto: Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio [viitattu 30.3.2026].
https://lvv.fi/ymparisto/ekologinen-kompensaatio
7. Luontoarvot.fi – MTK:n ylläpitämä luonnonarvomarkkina-palvelu [viitattu 30.3.2026].
8. Ympäristöministeriö: Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio – soveltamisopas (12/2024)
9. Ympäristöministeriö: Ennallistamisasetus [viitattu 9.4.2026].
https://ym.fi/ennallistamisasetus
10. Ympäristöministeriö: Luonnonarvojen tuottaminen [viitattu 30.3.2026].
https://ym.fi/luonnonarvojen-tuottaminen
11. Compensate-säätiö, Asianajotoimisto Laininen Law Oy: Opas luonnonarvomarkkinaan 2026, julkaistu 9.4.2026