Hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) tieteellinen arviointiraportti liiketoiminnan luontovaikutuksista ja -riippuvuuksista hyväksyttiin Iso-Britanniassa Manchesterissa 8.2.2026. Raportti on ensimmäinen mittava, globaali selvitys yritysten todellisista luontovaikutuksista ja vastuusta luontokadon pysäyttämiseksi. Raporttia valmisteltiin kolmen vuoden ajan tuhansien lähteiden pohjalta ja siihen osallistui 79 johtavaa asiantuntijaa 35 maasta kaikista maanosista niin tutkimus- kuin yksityissektorilta.² Tuoreen raportin keskeinen viesti on, että kaikki yritykset ovat sekä riippuvaisia luonnosta että vaikuttavat siihen. Globaali talouskasvu on kuitenkin tapahtunut valtavan luontokadon kustannuksella ja tämä muodostaa kriittisen ja globaalin riskin taloudelle ja vakaudelle.²  IPBES toteaakin, että kaikilla yrityksillä on vaikutusvaltaa ja mahdollisuus edistää luonnolle myönteistä muutosta yritysmaailmassa, toimintaympäristössään ja yhteiskunnassa. 

Mikä IPBES?

Lyhenne IPBES tulee sanoista Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. Se on 2012 perustettu riippumaton, tieteen ja politiikan rajapinnalla toimiva ja YK:n ympäristöohjelma UNEP:n yhteydessä toimiva kansainvälinen elin. IPBES tuottaa tieteellisiä arviointiraportteja luonnon tilasta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä, joiden pohjalta se antaa suosituksia konkreettisista toimista luonnon tilan parantamiseksi. Sen jäsenvaltioita on tällä hetkellä 151 ja Suomi kuuluu jäseniin.¹ IPBES on hieman samankaltainen kuin hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC. Molemmat tuottavat tieteellisiä arviointeja ympäristön tilasta mutta IPBES julkaisee myös toimintasuosituksia ja pyrkii näin epäsuorasti vaikuttamaan kansainväliseen politiikkaan.

IPBES on tärkeässä asemassa yritysten luontovaikutusten ja -riippuvuuksien arvioinnissa, sillä vain maailmanlaajuinen ja kattava tutkimusverkosto pystyy selvittämään globaalien markkinoiden ja liiketoiminnan vaikutuksia biodiversiteettiin ympäri maailmaa. IPBES on edistänyt luontokadon pysäyttämistä jo pitkään ja tärkeimpiä IPBES:n raporttien viestejä ovat olleet mm. luontokadon ajurit, jotka määriteltiin vuoden 2019 raportissa: 1) maan- ja merenkäytön muutokset, 2) luonnonvarojen suora hyödyntäminen, 3) ilmastonmuutos, 4) saastuminen ja 5) haitalliset vieraslajit. ¹ Näillä kaikilla on kytköksiä liiketoimintaan ja tuore raportti antaa realistisen tilannekuvan nykytilanteesta, josta ei ole ollut riittävää tietoa aiemmin. 

Biodiversiteettitavoitteet 2030 ja 2050

Kunming-Montreal Global Biodiversity Framework (GPF) on globaali luonnon monimuotoisuuskehys, joka asettaa luontoa koskevia tavoitteita myös yrityksille vuosiin 2030 ja 2050 mennessä.³ Lyhyesti tavoitteena on että vuoteen 2030 mennessä luontokato pysäytetään ja pyritään kääntämään suunta kohti ennallistumista suojelun ja kestävän käytön keinoin tasa-arvoisesti. Vuoteen 2050 mennessä tavoitteena on tasapainoinen tilanne, jossa biodiversiteettiä arvostetaan, suojellaan, ennallistetaan ja käytetään ylläpitäen ekosysteemipalveluita ja tuottaen ihmiskunnalle tärkeitä resursseja.  

EU:n biodiversiteettistrategia tähtää luontokadon pysäyttämiseen ja monimuotoisuuden kehityksen kääntämiseen positiiviseksi vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaat ovat sitoutuneet yhteensä 17 tavoitteeseen:

• Suojelupinta-alan kasvattaminen, EU:n maa-alueista 30 % ja meri-alueista 30 % oikeudellisen suojelun piiriin
• Tiukan suojelun piiriin vähintään ⅓ suojelualueista EU:ssa , vanhat ja luonnontilaiset metsät mukaanlukien
• Kaikkien suojelualueiden hoidon tehostaminen ⁴

IPBES:n tuore raportti tukee näitä tavoitteita ja edistää samalla myös Pariisin ilmastosopimusta ja kestävän kehityksen Agenda 2030-toimintaohjelman ja tavoitteiden toimeenpanoa.¹

Miksi yritykset eivät selvitä ja vähennä luontovaikutuksiaan?

IPBES toteaa, että yritykset kohtaavat riittämättömiä ja vääristyneitä kannustimia, luontokatoa estävien toimien hidasteita ja instituutioiden luomia toimintaympäristöjä, joissa tuki, vahvistus ja velvoittavuus toiminnan muutoksille ovat riittämättömiä. Lisäksi IPBES on havainnut merkittäviä puutteita datassa ja tiedossa. Nykyiset olosuhteet siis edistävät yritystoimintaa entiseen tapaan ja eivät tue yritysmaailman muutosta, joka olisi välttämätön luontokadon pysäyttämiselle ja biodiversiteetin palautumiselle. Esimerkkinä tästä ovat ympäristölle haitalliset tuet, jotka lisäävät luontokatoa aiheuttavaa yritystoimintaa yrityslobbaajien ja kauppaliittojen tuella.²

Vastaavia muutosta hidastavia rakenteita on kritisoitu myös EU:n sisällä. Useat luonnonsuojelua heikentävät sääntelyuudistukset EU:ssa aiheuttivat yritysmaailman vastustusta, sillä ne muuttivat markkinatilannetta ja tekivät luontotyöhön investoimisen taloudellisesta hyödystä vaikeammin ennustettavaa. Luonnonsuojelujärjestöt ottivat muutoksiin voimakkaasti kantaa, sillä aikaraja biodiversiteettikadon pysäyttämiselle lähenee ja toimilla on kiire. Yrityksillä on kuitenkin halua luontotyöhön myös Suomessa ja monet suuryritykset kuuluvatkin jo yritysverkostoon Nature Business Network, joka tukee siirtymää luontopositiiviseen yhteiskuntaan.⁵ 

Yrityksiä on kuitenkin kannustettava yhä suuremmassa määrin liittymään työhön mukaan, sillä biodiversiteettikato on riski kaikelle liiketoiminnalle.

Tarvitseeko yrityksesi apua luontovaikutusten kartoituksessa? Ota yhteyttä: