26. helmikuuta 2025 julkaistiin EU:n komission Green Omnibus-hankkeen ensimmäiset lakiehdotukset, jotka ovat aiheuttaneet tavalla tai toisella kohinaa kestävyysraportoinnin asiantuntijoiden ja raportointivelvollisten yritysten saralla. Lakipaketti sisältää muutosehdotuksia CSRD:n lisäksi CSDDD- ja EU taksonomiaraportointiin sekä hiilirajamekanismi- ja InvestEU-asetuksiin.

CSRD:n kannalta merkittävimpiä ehdotettuja muutoksia:

*️⃣ Raportoinnin soveltamisalaa kavennettaisiin eli raportointivelvollisiin kuuluvien yritysten kynnysarvot nousisivat. Pakollinen raportointi koskisi vain suuria yrityksiä, joilla on yli 1000 työntekijää ja joilla on joko yli 50 milj. euron liikevaihto tai 25 milj. euron tase. Tämä pudottaisi pakollisen raportointivelvollisuuden piiristä arvioiden mukaan jopa 80% yrityksistä, mukaan lukien kaikki alle 1000 työntekijän yritykset sekä pörssilistatut pk-yritykset.
*️⃣ Raportointivelvollisuuden täyttämistä lykättäisiin kahdella vuodella niille yrityksille, jotka eivät ole vielä raportoineet CSRD:n mukaisesti sekä listatuille pk-yrityksille (toinen ja kolmas raportointiaalto). Ehdotuksissa ei ole ole tarkennettu, koskevatko lykkäykset myös ensimmäisen aallon eli vuodesta 2024 raportoivien yhtiöiden vuoden 2025 raportointia.
*️⃣ ESRS-standardeja tarkasteltaisiin uudelleen pakollisten tietopisteiden määrän vähentämiseksi.
*️⃣ CSRD:n piiriin kuulumattomille yrityksille kehitettäisiin uusi, VSME-standardiin perustuva vapaaehtoinen raportointistandardi.
*️⃣ Raportointivelvoitteen alaiset yritykset voisivat hankkia tietoja arvoketjunsa CSRD:n piiriin kuulumattomilta yrityksiltä vain vapaaehtoisten standardien mukaan raportoitavan tiedon puitteissa.
*️⃣ Ei toimialakohtaisia ESRS-standardeja.
*️⃣ Raportoinnin tarkkuudessa poistuu vaatimus kohtuullisesta varmennuksesta, rajallinen varmennus säilyy.

Huomionarvoisia muutoksia CSDDD:hen ja EU taksonomiaan:

*️⃣ CSDDD täytäntöönpano siirtyisi vuodella eteenpäin vuoteen 2028. Yritysten ei tarvitsisi huomioida arvoketjujensa due diligence-arvioinneissa välillisiä kumppaneita, vaan vaatimus arvioinnille rajautuisi yrityksen omaan toimintaan, tytäryhtiöihin ja tuotantoketjun ensimmäiseen portaaseen. CSRD:n ulkopuolisilta, alle 500 työntekijän yrityksiltä voitaisiin hankkia tietoja pääasiassa vain uuden vapaaehtoisen CSRD-standardin puitteissa. Arviointiväli myös harvenisi vuodesta viiteen vuoteen.

*️⃣ Taksonomian mukainen raportointi olisi pakollista vain suurille yrityksille samoilla uusilla kynnysarvoilla kuin CSRD:hen ja CSDDD:hen on suunniteltu, rajaten pk-yritykset taksonomiaraportoinnin ulkopuolelle. Ne yritykset, joilla on yli 1000 työntekijää, mutta alle 450 milj. euron liikevaihto, voisivat vaihtoehtoisesti raportoida taksonomiasta vapaaehtoisesti. Lisäksi yritykset, jotka eivät täytä taksonomiaraportoinnin kynnysarvoja, mutta ovat edistyneet kestävyystavoitteissaan, saisivat raportoida osittain taksonomian mukaan edistymisensä esiintuomiseksi. Raportointia myös virtaviivaistettaisiin muun muassa vähentämällä pakollisia tietopisteitä lähes 70%.

Missä Omnibusin kanssa mennään tässä vaiheessa?

Päivitys 4.4.2025: Omnibus-hankkeen ensimmäinen osa, ”stop-the-clock”, on hyväksytty Euroopan parlamentissa.

➡️ Raportoinnin aikataulu siirtyy CSRD:n osalta toisen aallon ja kolmannen aallon yhtiöille kahdella vuodella. Näin ollen toisen aallon eli listaamattomien suurten yritysten tulee raportoida CSRD:n mukaisesti vuonna 2028 tilivuoden 2027 tiedoista ja kolmannen aallon eli listattujen PK-yritysten vuonna 2029 tilivuoden 2028 tiedoista.
➡️ CSDDD:n valmistautumiseen tulee yksi vuosi lisäaikaa eli täytäntöönpano siirtyy vuoteen 2028.

Lisäksi Euroopan komissio on valtuuttanut EFRAG:in toimittamaan luonnoksen ESRS-standardien muokkaamisesta 31.10.2025 mennessä. Ohjeeksi on annettu:

1️⃣ Vähentää merkittävästi pakollisten ESRS-tietopisteiden määrää poistamalla ne tietopisteet, joita pidetään vähiten tärkeinä yleisen tarkoituksen kestävän kehityksen raportoinnissa, asettamalla etusijalle määrälliset tietopisteet narratiivisen tekstin sijaan sekä erottamalla pakolliset ja vapaaehtoiset tietopisteet selkeämmin.
2️⃣ Selkeyttää standardien epäselviä määräyksiä ja antamalla selkeämpiä ohjeita siitä, miten soveltaa olennaisuusperiaatetta yliraportoinnin välttämiseksi.

Päivitys 4.3.2025: Omnibus-ehdotus siirtyy seuraavaksi EU:n parlamentin ja neuvoston nopeutettuun käsittelyyn, jonka odotetaan kuitenkin kestävän kokonaisuudessaan kuukausia. Ehdotuksessa suositeltu määräaika CSRD:n aikataulun muuttamisen täytäntöönpanolle on jo 31.12.2025, mutta on epävarmaa, ehditäänkö kaikkia ehdotuksia käsittelemään vuoden 2025 aikana. Nykyinen sääntely pysyy voimassa siihen asti, kunnes EU:n lainsäätäjät päättävät toisin.

Miten yritysten kannattaa suhtautua EU-lainsäädännön epävarmuuksiin?

Yrityksillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin toimia nykyisen sääntelyn puitteissa, kunnes päätöksiä tehdään EU:n toimesta. Omnibusiin liittyy edelleen paljon epävarmuutta, sillä ehdotus voidaan hyväksyä, hylätä tai siihen voidaan ehdottaa muutoksia, ja käsittelyn tosiasiallinen kesto sekä lopullisten päätösten aikataulu tarkentuu vasta vuoden 2025 mittaan. Muutosten vieminen kansalliseen lainsäädäntöön vie helposti kaksikin vuotta, ja CSRD:n tapauksessa koko prosessi poliittisesta päätöksestä kansalliseen lainsäädäntöön vei 1,5 vuotta.

Yrityksiltä tullaan EU:n kestävyysraportoinnin sääntelystä huolimatta vastaisuudessakin vaatimaan kestävää ja vastuullista liiketoimintaa asiakkaiden, omistajien, kumppaneiden ja muiden sidosryhmien taholta. Moni asiakkaistamme on todennut jatkavansa CSRD-raportointiaan määrätietoisesti eteenpäin osana strategiatyötään ja viestintäänsä välittämättä tässä vaiheessa Omnibus-hankkeen tuomista mahdollisista muutoksista.

Miten eteenpäin?

Yritysten kannattaa jatkaa keskittymistä siihen, mikä on tärkeää ja olennaista yrityksen liiketoiminnalle. CSRD:n kaksoisolennaisuusarviointi (DMA) on tähän edelleen loistava työkalu. Kaksoisolennaisuus tuo vastuullisuuden lähemmäksi yrityksen liiketoimintastrategiaa, koska yrityksen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön tarkastellaan taloudellisten vaikutusten kanssa yhdessä. Näin kestävyysasioihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet voidaan linkittää strategiaan ja arjen johtamiseen.

Taigawisessa teemme töitä sen eteen, että löydämme asiakkaillemme raportoinnissa sopivan keskitien osana heidän vastuullisuuden kehittämistään. Joka tapauksessa varmaa on se, että vastuullisuustyö ei yrityksissä häviä mihinkään, vaikka komissio tempoilee sääntelyn kanssa.