Viime viikolla 26. helmikuuta julkaistiin EU:n komission Green Omnibus-hankkeen ensimmäiset lakiehdotukset, jotka ovat aiheuttaneet tavalla tai toisella kohinaa vastuullisuusraportoinnin asiantuntijoiden ja raportointivelvollisten yritysten saralla. Lakipaketti sisältää muutosehdotuksia CSRD:n lisäksi CSDDD- ja EU taksonomiaraportointiin sekä hiilirajamekanismi- ja InvestEU-asetuksiin.

CSRD:n kannalta merkittävimpiä ehdotettuja muutoksia Omnibusissa olisivat:

• Raportoinnin soveltamisalaa kavennettaisiin eli raportointivelvollisiin kuuluvien yritysten kynnysarvot nousisivat. Pakollinen raportointi koskisi vain suuria yrityksiä, joilla on yli 1000 työntekijää ja joilla on joko yli 50 milj. euron liikevaihto tai 25 milj. euron tase. Tämä pudottaisi pakollisen raportointivelvollisuuden piiristä arvioiden mukaan jopa 80% yrityksistä, mukaan lukien kaikki alle 1000 työntekijän yritykset sekä pörssilistatut pk-yritykset.
• Raportointivelvollisuuden täyttämistä lykättäisiin kahdella vuodella niille yrityksille, jotka eivät ole vielä raportoineet CSRD:n mukaisesti sekä listatuille pk-yrityksille (toinen ja kolmas raportointiaalto). Ehdotuksissa ei ole ole tarkennettu, koskevatko lykkäykset myös ensimmäisen aallon eli vuodesta 2024 raportoivien yhtiöiden vuoden 2025 raportointia.
• ESRS-standardeja tarkasteltaisiin uudelleen pakollisten tietopisteiden määrän vähentämiseksi.
• CSRD:n piiriin kuulumattomille yrityksille kehitettäisiin uusi, VSME-standardiin perustuva vapaaehtoinen raportointistandardi.
• Raportointivelvoitteen alaiset yritykset voisivat hankkia tietoja arvoketjunsa CSRD:n piiriin kuulumattomilta yrityksiltä vain vapaaehtoisten standardien mukaan raportoitavan tiedon puitteissa.
• Ei toimialakohtaisia ESRS-standardeja.
• Raportoinnin tarkkuudessa poistuu vaatimus kohtuullisesta varmennuksesta, rajallinen varmennus säilyy.

Lisäksi huomionarvoisia muutoksia CSDDD:hen ja EU taksonomiaan olisivat:

CSDDD täytäntöönpano siirtyisi vuodella eteenpäin vuoteen 2028. Yritysten ei tarvitsisi huomioida arvoketjujensa due diligence-arvioinneissa välillisiä kumppaneita, vaan vaatimus arvioinnille rajautuisi yrityksen omaan toimintaan, tytäryhtiöihin ja tuotantoketjun ensimmäiseen portaaseen. CSRD:n ulkopuolisilta, alle 500 työntekijän yrityksiltä voitaisiin hankkia tietoja pääasiassa vain uuden vapaaehtoisen CSRD-standardin puitteissa. Arviointiväli myös harvenisi vuodesta viiteen vuoteen.

Taksonomian mukainen raportointi olisi pakollista vain suurille yrityksille samoilla uusilla kynnysarvoilla kuin CSRD:hen ja CSDDD:hen on suunniteltu, rajaten pk-yritykset taksonomiaraportoinnin ulkopuolelle. Ne yritykset, joilla on yli 1000 työntekijää, mutta alle 450 milj. euron liikevaihto, voisivat vaihtoehtoisesti raportoida taksonomiasta vapaaehtoisesti. Lisäksi yritykset, jotka eivät täytä taksonomiaraportoinnin kynnysarvoja, mutta ovat edistyneet kestävyystavoitteissaan, saisivat raportoida osittain taksonomian mukaan edistymisensä esiintuomiseksi. Raportointia myös virtaviivaistettaisiin muun muassa vähentämällä pakollisia tietopisteitä lähes 70%.

Mitä seuraavaksi?

Ehdotus siirtyy seuraavaksi EU:n parlamentin ja neuvoston nopeutettuun käsittelyyn, jonka odotetaan kestävän kuukausia. Ehdotuksessa suositeltu määräaika CSRD:n aikataulun muuttamisen täytäntöönpanolle on jo 31.12.2025, mutta nykyinen sääntely pysyy kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes EU:n lainsäätäjät päättävät toisin.

Miten yritysten kannattaa suhtautua EU-lainsäädännön epävarmuuksiin?

Toistaiseksi yrityksillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin toimia nykyisen sääntelyn puitteissa. Omnibusiin liittyy edelleen paljon epävarmuutta, sillä ehdotus voidaan hyväksyä, hylätä tai siihen voidaan ehdottaa muutoksia, eikä käsittelyn tosiasiallisesta kestosta tai lopullisten päätösten aikataulusta ole tarkkaa tietoa. Muutosten vieminen kansalliseen lainsäädäntöön vie helposti kaksikin vuotta, ja CSRD:n tapauksessa koko prosessi poliittisesta päätöksestä kansalliseen lainsäädäntöön vei 1,5 vuotta.

Yrityksiltä tullaan vastaisuudessakin, EU:n vastuullisuusraportoinnin sääntelystä huolimatta, vaatimaan kestävää ja vastuullista liiketoimintaa asiakkaiden, omistajien, kumppaneiden ja muiden sidosryhmien taholta. Moni asiakkaistamme onkin todennut jatkavansa CSRD-raportointia aivan samaan malliin välittämättä Omnibus-hankkeen tuomista mahdollisista muutoksista tulevaisuudessa.

Miten eteenpäin?

Yritysten kannattaa jatkaa keskittymistä siihen, mikä on tärkeää ja olennaista yrityksen liiketoiminnalle. CSRD:n kaksoisolennaisuusarviointi (DMA) on tähän edelleen loistava työkalu. Kaksoisolennaisuus tuo vastuullisuuden lähemmäksi yrityksen liiketoimintastrategiaa, koska yrityksen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön tarkastellaan taloudellisten vaikutusten kanssa yhdessä. Näin kestävyysasioihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet voidaan linkittää strategiaan ja arjen johtamiseen.

Raportoinnin suhteen yritykset joutuvat nyt pelaamaan upporikasta ja rutiköyhää – jatkaa normaalisti raportointiprosessia, vaikka resursseja tarvittaisiin muualla, tai vaihtoehtoisesti keskeyttää työ ja riskeerata valtava kiire myöhemmin, jos komission ehdotus ei menekään läpi. 

Taigawisessa teemme nyt töitä sen eteen, että voisimme löytää keskitien asiakkaillemme. Joka tapauksessa varmaa on se, että vastuullisuustyö ei yrityksissä häviä mihinkään, vaikka komissio tempoilee sääntelyn kanssa.