Mennyt kevät oli kestävyyssääntelyn kannalta suorastaan poikkeuksellisen tapahtumarikas, vaikka muutoksen tuulet ovatkin puhaltaneet alalla jo pitkään. Nyt kun pöly on hieman laskeutunut ja loman aikaiset sähköpostit on käyty läpi, on hyvä hetki katsoa, missä mennään. Tästä postauksesta löydät tiivistetysti Green Omnibusin jälkeiset, erityisesti kestävyysraportointiin vaikuttavat, tapahtumat vastuullisuuskentällä sekä niiden nykytilanteen.

Jos helmikuisen Omnibusin aiheuttamat muutokset eivät ole enää tuoreessa muistissa, suosittelemme lukemaan aiheesta lisää aikaisemmista postauksistamme:

➡️ Mistä Omnibusissa on oikein kyse?
➡️ Mitä Omnibus-lakiehdotus merkitsee yritysten kestävyysraportoinnille?

Mitä on tapahtunut Omnibusin jälkeen?

Stop-the-clock (04/25)

EU:n komissio julkaisi huhtikuussa niin sanotun Stop-the-clock -direktiivin (2025/749), joka tarkoittaa kahden vuoden lykkäystä kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) täytäntöönpanoon direktiivin soveltamisalaan kuuluville yrityksille, jotka eivät vielä aloittaneet raportointia. Käytännössä siis:

• Toisen aallon yritykset raportoivat ensimmäisen kerran vuonna 2028 (tilikauden  2027 tiedoista) 
• Kolmannen aallon yritykset raportoivat ensimmäisen kerran vuonna 2029 (tilikauden 2028 tiedoista)

Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) lisäksi Stop-the-clock -direktiivi lykkää yritysvastuudirektiivin (CSDDD) raportointivelvoitteita vuodella eteenpäin.

Hiilirajamekanismi eli CBAM (06/25)

Kesäkuussa Euroopan parlamentti  ja neuvosto pääsivät yhteisymmärrykseen hiilirajamekanismin (CBAM) yksinkertaistamistoimista, jotka pitävät sisällään muun muassa:

• 50 tonnin tuontiraja, jolloin sen alle jäävät yritykset vapautetaan velvoitteista
• Valtuutusmenettelyjen, tiedonkeruun, päästölaskennan ja päästöjen todentamisen yksinkertaistaminen
• Taloudellisen vastuun laskennan ja EU:n ulkopuolisissa valmistusmaissa maksettujen hiilen hintojen huomioimisen yksinkertaistaminen

Neuvoston ja Euroopan parlamentin odotetaan virallisesti hyväksyvän alustavan yhteisymmärryksen syyskuussa 2025. 

Green Claims (06/25)

Kesäkuun 20. päivä Euroopan komissio ilmoitti aikovansa vetää pois ehdotuksensa ympäristöväittämiä koskevasta direktiivistä (Green Claims). Lopullinen varmistus direktiivin kohtalosta on kuitenkin vielä antamatta. 

EU Taksonomia (07/25)

Heinäkuun alussa Euroopan komissio hyväksyi joukon toimia EU Taksonomian yksinkertaistamiseksi. Yksinkertaistukset noudattelevat Omnibusin linjauksia sisältäen tiivistettynä seuraavaa:

• Yritysten ei tarvitse arvioida taksonomiakelpoisuutta tai -linjauksia taloudellisesti epäolennaisten toimintojen osalta
• Epäolennaisiksi katsotaan muilla kuin rahoitusyhtiöillä toiminnot, jotka muodostavat alle 10 % liikevaihdosta, investoinneista (CapEx) tai käyttökuluista (OpEx)
• Muut kuin rahoitusyhtiöt vapautetaan myös koko OpExin taksonomiatarkastelusta, jos se on epäolennainen liiketoimintamallin kannalta
• Rahoitusyhtiöille (esim. pankeille) keskeiset tunnusluvut, kuten Green Asset Ratio (GAR), yksinkertaistetaan, ja yksityiskohtaiset KPI-raportit voi jättää pois kahden vuoden ajaksi.
• Raportointipohjia kevennetään: datapisteiden määrä vähenee 64 % muilla kuin rahoitusyhtiöillä ja 89 % rahoitusyhtiöillä
• “Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (erityisesti kemikaalien käyttöön ja esiintymiseen liittyen) yksinkertaistetaan

Hyväksytyt toimet sisällytetään delegoituun säädökseen, jonka luonnos julkaistiin osana Omnibus-pakettia helmikuussa 2025. Delegoitu säädös on toimitettu heinäkuussa parlamentin tarkistukseen, mikä voi kestää 4-6kk, ja lopullinen säädös tullaan toimeenpanemaan vuonna 2026.

Quick fix (07/25)

Heinäkuun puolessa välissä Euroopan komissio hyväksyi niin sanotun “pikakorjauksen” eli Quick fix:n alkuperäisiin ESRS-standardeihin. Kyseiset muutokset on kohdennettu ensimmäisen aallon raportoijille seuraavasti:

• Kaikki ensimmäisen aallon raportoijat voivat lykätä odotettujen taloudellisten vaikutusten raportointia, raportoiden kyseiset tiedot vasta vuonna 2028 (tilikauden 2027 tiedoista)
• Lisäksi muutos tuo erilaisia helpotuksia sekä maksimissaan 750 henkeä työllistäville organisaatioille, että yli 750 henkeä työllistäville:
  • Maksimissaan 750 henkeä työllistävät:
    • Scope 3 päästöjen raportointivelvollisuus siirtyy vuodelle 2028 (tilikauden 2027 tiedoista)
    • E4, S1, S2, S3 ja S4 voidaan raportoida vasta vuonna 2028 (tilikauden 2027 tiedoista)
  • Yli 750 henkeä työllistävät:
    • E4, S2, S3 ja S4 voidaan raportoida vasta 2028 (tilikauden 2027 tiedoista)
    • S1 kevennetään niin, että osa vaadituista tiedoista voidaan antaa vasta vuoden 2028 raportissa (tilikauden 2027 tiedoista) esim. koulutus ja taitojen kehittäminen
      

ESRS-stadardit (07/25)

EFRAG julkaisi luonnokset ESRS-standardien muutosehdotuksista heinäkuun lopussa. Tiivistettynä muutosehdotuksen vaikutukset ovat seuraavat:

• Pakollisia tietopisteitä on vähennetty 57%
• Kaikkia tiedonantovaatimuksia on vähennetty 68%
• Vapaaehtoiset tiedonantovaatimukset poistetaan

Myös kaksoisolennaisuus -vaatimusta on pyritty selkeyttämään, mutta samat vaatimukset ovat yhä voimassa esimerkiksi vakavuuden ja todennäköisyyden osalta. 

Samalla ESRS-standardien luonnoksista avattiin 60 päivän julkinen kuuleminen, joka päättyy 29. syyskuuta. Tämän hetken tiedon mukaan muokatut standardit tullaan toimittamaan marraskuun 2025 loppuun mennessä.

VSME-standardi (07/25)

Heinäkuun 30.päivä Euroopan komissio hyväksyi vapaaehtoisen kestävyysraportointistandardin eli VSME:n virallisena suosituksena, jonka mukaan sitä suositellaan vapaaehtoisen raportoinnin viitekehykseksi. Lisäksi kestävyystietoja pk-yrityksiltä pyytäviä organisaatioita suositellaan rajoittamaan tietopyyntönsä sisältämään ainoastaan VSME:n mukaisia tietoja. 

Suosittelemme myös lukemaan aikaisemman postauksemme VSME-raportoinnista pk-yritysten näkökulmasta.

💡 Eikä tässä suinkaan kaikki, joten kannatttaa jäädä kuulolle ja lukea seuraavasta postauksestamme myös vinkit, mitä muita aiheita vastuullisuuskentällä kannattaa nyt ottaa seurantaan!

Mitä nyt pitäisi raportoida?

Ymmärrämme, että kestävyysraportointi tuntuu tällä hetkellä erityisen monimutkaiselta. Kannattaa muistaa, että raportointi on väline kertoa tehdystä vastuullisuustyöstä, jossa vastuullisuus nivoutuu yrityksen strategiaan ja toimintaan. Me autamme tekemään vastuullisuudesta ymmärrettävää ja varmistamme, että organisaatiosi noudattaa juuri sille soveltuvaa kestävyysraportoinnin viitekehystä. Toimimme tulkkeina velvoitteiden ja käytännön työn välillä, jotta raportointi tukee aidosti liiketoimintasi tavoitteita.

Ota yhteyttä Lauraan tai Hannaan, niin mietitään yhdessä teille sopivaa ratkaisua:

📩 laura.bjork@taigawise.fi  📞 +358 50 305 3984

📩 hanna.liappis@taigawise.fi  📞 +358 40 099 2389