Kun Omnibus-paketti keväällä 2026 kevensi kestävyysraportointia vähentämällä sekä raportoitavien tietojen määrää velvoitteen piiriin kuuluvia yrityksiä, tuumasivat monet että CSRD on menettänyt merkityksensä ja samalla kaksoisolennaisuusanalyysi (Double Materiality Assessment, DMA) on tullut tiensä päähän.

Kävi päinvastoin. Kaksoisolennaisuus tuli jäädäkseen.

Vaikka yritys ei enää kuuluisi kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) piiriin, ei DMA:n tarve katoa. DMA säilyy yhtenä hyödyllisimmistä tavoista ymmärtää liiketoiminnan kestävyyteen liittyviä riskejä ja vaikutuksia. Nimensä mukaisesti sen avulla yritys määrittää, mikä on olennaista ja mitä kannattaa johtaa, seurata ja raportoida.

Kestävyys- tai vastuullisuusraporttien laatu syntyykin DMAn laadusta. Huonosti tehty DMA ei rakenna riittävän selkeää perustaa raportoinnille vaan hajottaa sitä. Hyvin tehty DMA antaa suunnan ja määrittää rajat myös kevyemmälle raportoinnille. Siksi DMA on hyödyllinen myös niille yrityksille, jotka ovat CSRD:n ulkopuolella.

Miksi DMA on parasta, mitä alalle on tapahtunut pitkään aikaan?

DMA:n ydin on yksinkertainen: tarkastellaan sekä yrityksen toiminnan vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön että erilaisten kestävyysseikkojen taloudellisia vaikutuksia yritykseen. Käytännössä kyse ei ole pelkästä raportointimenetelmästä, vaan tavasta jäsentää koko liiketoiminnan toimintaympäristö uudelleen.

Hyvin toteutettuna DMA:

• Pakottaa tarkastelemaan strategiaa vastuullisuuden kannalta  ja päinvastoin. Yhtäkkiä kestävyys ei ole erillinen liite vaan osa sitä, miten yritys rakentaa kilpailukykyä.
• Tunnistaa täysin uusia liiketoimintariskejä ja -mahdollisuuksia. Asioita, jotka eivät olisi nousseet pintaan tavallisessa strategiatyössä.
• Tuo saman pöydän ääreen asiantuntijat laajasti eri toiminnoista. Talous, hankinta, HR, tuotanto, viestintä: harvoin he muuten istuvat yhdessä saman kysymyksen äärellä.
• Ohjaa eri osastot puhumaan samoista asioista samoilla termeillä. Yhteinen kieli on aliarvostettu, mutta valtava etu välttämään väärinymmärryksiä.
• Pitää sidosryhmät mukana keskustelussa. Olennaisuus ei jää sisäpiirin arvoiluksi, vaan sitä testataan niillä, joita asia koskee.
• Terävöittää sen, mitä olennaisuus raportoinnissa ylipäätään tarkoittaa. Vähemmän kohinaa, enemmän niitä asioita, joilla on aidosti merkitystä.

Pankit eivät kaipaa raporttia vaan riskikuvaa

Usein jää huomaamatta, että DMA ei ole pelkkä raportointivelvoite. Se on analyysi, jonka antaa pankeille kokonaiskuvan yrityksen todellisesta riskiprofiilista.

Rahoittajan näkökulmasta yrityksen kestävyysriskit ovat luottoriskejä. Pankkeja kiinnostaa, mitkä ilmastoon, toimitusketjuihin, sääntelyyn tai työvoimaan liittyvät tekijät voivat vaikuttaa yrityksen kassavirtaan ja vakavaraisuuteen sekä kuinka todennäköisesti näin tapahtuu. Tämän ytimessä on juuri DMA:n taloudellinen ulottuvuus, joka tuottaa jäsennellyn kuvan siitä, mitkä kestävyysaiheet voivat heijastua yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn ja millä mekanismeilla.

Pankeille systemaattinen riskien tunnistaminen on rahoituksen perusta. Yritys, joka on tehnyt DMA:nsa kunnolla, on jo tehnyt suuren osan riskien analysoinnista työstä valmiiksi. Ei rahoittajaa varten, vaan oman toiminnan parantamiseksi. Lopputuloksena on analyysi, joka palvelee monta tarkoitusta yhtä aikaa.

Hyvin tehty DMA tuottaa juuri sen riskikuvan, jota rahoittajat, sijoittajat ja yrityksen johto tarvitsevat päätöksenteon tueksi.

Lopuksi: DMA on loistava työkalu

DMA ei mielestämme todellakaan ole kuollut. Sen sijaan se on paras työkalu, joka vastuullisuustyöhön on pitkään aikaan tuotu. DMA kannattaa tehdä, ja vieläpä niin hyvin, että sitä voidaan hyödyntää strategiatyössä ja osana riskianalyysiä. 

Haluatko selvittää, miten aloittaa kaksoisolennaisuusanalyysi? Ota yhteyttä niin jutellaan ja mietitään juuri teidän organisaatiolle paras tapa edetä!

📩 hanna.liappis@taigawise.fi 📞 +358 40 099 2389